Piknikillä Arkivé Atelierin kanssa

Tapasimme Arkivé Atelierin Jennan pullakahveilla ja keskustelimme kestävästä tyylistä, parhaista kirppislöydöistä ja siitä, millainen on laadukas vaate. Saimme myös vastaukset vaatteidenhuollon ikuisuusongelmiin, kuten miten pitää valkoinen t-paita valkoisena ja kuinka päästä eroon polvipusseista.

Pari vuotta sitten lanseeratun Arkivé Atelierin konsepti on mielestämme loistava. Arkivé on vaatteiden, jalkineiden ja asusteiden huoltoon ja ylläpitoon keskittynyt tietokanava, joka on tehnyt vaatteiden huollosta inspiroivaa ja kiinnostavaa. On tärkeää, että ihmisiä kannustetaan pitämään huolta jo omistamistaan vaatteista, ja ainakin omalla kohdallamme se on myös muuttanut suhtautumistamme oman vaatekaapin sisältöön. Olemme huomanneet, että kun vaatteista ja asusteista jaksaa pitää huolta, niitä arvostaa enemmän ja tarve ostaa uutta vähenee. Uusia vaatteita tulee hankittua harvemmin, kun jo ostohetkellä miettii, onko vaate varmasti sellainen, jota jaksaa huoltaa vielä vuosienkin päästä.

Olimme siis innoissamme, kun pääsimme yhtenä aurinkoisena alkusyksyn päivänä Arkivé Atelierin Jennan kanssa piknikille. Joimme kahvit korvapuustien ja vadelmien kera, ja Jenna huolsi jutustelun lomassa kirpparilta löytyneet loaferit aivan uuteen kuntoon. Jenna on ennen Arkivé Atelieria työskennellyt pitkään vaatealalla, ja sen huomasi hänen laajasta tietämyksestä ja intohimostaan laadukkaita vaatteita kohtaan. Otimme kaiken irti Jennan ammattitaidosta ja kyselimme kaiken mahdollisen kestävästä tyylin rakentamisesta ja vaatehuollosta.

Mitkä ovat omat must-tuotteesi tai toimenpiteesi vaatehuollossa, mitkä jutut ainakin teet (jopa kiireessä)?

Ehdottomasti vaateharja! Otimme harjoja muutama vuosi sitten itsellemme ensin testiin ja pian huomasin, että harja oli mullistanut tavan, jolla suhtauduin vaatteisiini. Toinen perusrutiinini on kenkien harjaaminen kenkäharjalla ja hoitoaineen lisääminen nahkatuotteille tarvittaessa. Yleisesti huoltotoimenpiteeni ovat aika nopeita ja yksinkertaisia – sellaisia, joita on helppo toteuttaa arjessa.

Teillä on tulossa myös kirja vaatteiden huollosta, onneksi olkoon! Kerro lisää tästä kirjaprojektista?

Kiitos! Meihin otettiin alunperin yhteyttä kustantamosta ja siitä idea kirjaan lähti. Noin vuoden verran olemme aktiivisesti työstäneet sitä ja lokakuussa lopputulos on vihdoin nähtävillä. Kirja on myös suurilta osin ollut sellainen diy-projekti, koska olemme tehneet pienen tiimimme kesken kaiken kirjoittamisesta kuvien ottamiseen ja kirjan taittamiseen.

Aihepiirinä vaatetushuolto on hyvin nostalginen: vaatteita on ennen korjattu ja huollettu, koska ne ovat olleet kalliimpia ja niiden on pitänyt kestää sukupolvelta toiselle. Tämän arvostuksen toivon tulevan takaisin. Myös kirja formaattina sisältää itselleni tiettyä nostalgiaa. Rakastan fyysisiä lehtiä ja kirjoja, enkä usko, että voisin koskaan luopua siitä tunteesta, kun kääntelen sanomalehden sivuja, vaikka lehden voisikin lukea verkossa. Kirjamme on varmasti monelle lukijallekin helppo lähestyä, kun kaikki oleellinen tieto löytyy yksien kansien välistä.

Jos ostat uusia vaatteita, mihin kiinnität huomiota ensimmäiseksi? Mitkä ovat vinkkisi laadukkaan vaatteen tunnistamiseksi?

Itselleni materiaali on tärkeä ja pidän paljon luonnonmateriaaleista, kuten puuvillasta, pellavasta ja merinovillasta niiden käyttömukavuuden ja yksioikoisen ylläpidon takia. Mietin jo ostovaiheessa, jaksanko huoltaa tai nähdä vaivaa tietyn materiaalin tai tuotteen huollattamisen eteen. Tärkeää on myös se, että vaate edustaa omaa tyyliäni. Pyrin hankkimaan sellaisia tuotteita, jotka voin nähdä itselläni vuosienkin päästä ja jotka ovat monipuolisia yhdistää ja pukea usealla eri tavalla, koska saatan välillä kyllästyä helposti ja kaivata vaihtelua. Arvostan valmistajia, joilla on tuotteen suunnittelussa ollut tietty aie ja osaaminen juuri sen tuotteen valmistukseen ja joiden design kestää aikaa.

Väitän, että yksi parhaista tavoista oppia tunnistamaan laatua, on kehittää näppituntumaansa huoltamalla ja sitä kautta näkemällä, miten jokin materiaali tai tuote käyttäytyy pitkässä juoksussa ja kuinka hyvin siitä pystyy häivyttämään kulumat huollon avulla tai korjauttamaan jonkin tietyn osan.

Miten kuvailisit omaa tyyliäsi? Onko sulla esimerkiksi jotain luottoasuja?

Kaipaan monesti pientä vaihtelua vaatteissani, mutta esimerkiksi tietyt siluetit toimivat itselläni aina ja niihin tyylini paljolti nojaa. Korostan monesti vyötäröäni korkeavyötäröisiä alaosia käyttämällä tai heittämällä vyön superväljän vaatteen päälle, mutta en koe, että ylläpitäisin mitään tiettyjä ”tyylisääntöjä”. Vaatteissa kauluspaidat ovat ikisuosikkini, koska keksin jatkuvasti uusia tapoja pukea niitä. Kotonakin rakastan oleilla isossa kauluspaidassa ja sukkahousuissa. Käytän myös paljon täyspuuvillaisia farkkuja ja yleisestikin denim toimii itselleni melkein kaikissa vaatekappaleissa. Tunnen oloni ryhdikkäämmäksi, kun kengissäni on vähän korkoa. Luottoasuni voisi olla vaikka väljempi kauluspaita kietaisutyylisesti puettuna ja suoralahkeiset farkut tai puvunhousut jykevien korkojen kera. Muhkeat pooloneuleet ja midimittaiset hameet yhdessä ovat tuntuneet omalta jo vuosien ajan. Myös suoralahkeiset nahkahousut ja iso jakku on aina toimiva jokapaikan asukombo.

Koitan skarpata siinä, että luottaisin enemmän omiin luottovaatteisiini. Joudun välillä kuitenkin kamppailemaan sen kanssa. Nykyään näkee jatkuvasti kuvia niin monista eri tyyleistä ja yhdistelmistä, että välillä tulee sellainen fiilis, että pitäisikö itsekin olla kokeilevampi. Esimerkiksi joku kreisi kirpparijakku näyttää ihanalta yhdistettynä farkkuihin ja t-paitaan, ja tulee ajatelleeksi, että ”vitsi, pitäisiköhän itsellänikin olla tuollainen”. Nämä ajatukset kuitenkin monesti johtavat hutiostoksiin omalla kohdallani, joten yritän ajatella, ettei minun tarvitse omistaa kaikkea tai toteuttaa jokaista lookia itseni päällä. Ja kokeilevampia juttuja voi myös lainailla joskus ystäviltään tai vaikka vaatevuokraamosta tarvitsematta ottaa niitä omaan omistukseensa. Se on virkistävää.

Entä mihin kiinnität huomiota, kun ostat jotain käytettynä?

Käytetyissä vaatteissa katson (ja tunnustelen) myös aina ensin materiaalin. Yritän vältellä tekokuituja etenkin vanhoissa vaatteissa, koska ne eivät ole olleet silloin kovin kehittyneitä ja tuntuvat erityisen sähköisiltä ja epämukavilta. Akryyli tosin on sellainen keinokuitu, jota välttelen viimeiseen asti myös kaikissa uusissa vaatteissa.

Käytettynä ostettaessa myös tyylien kirjo on laajempi, joten seuraavaksi kiinnitän huomiota vaatteen malliin, jonka tulisi solahtaa omaan tyyliini. Pidän itselläni siitä, että vaatteessa saa olla jotain menneisyyteen viittaavaa, mutta sen pitäisi myös näyttää siltä, että se voisi kuulua tähän päivään. Jos vaate on liian vintage- tai retrohenkinen, saattaa se monesti tuntua omaan tyyliini liian irralliselta.

Käytetyn ostamisessa kaikista ihaninta on se, että voi löytää edullisemmin vanhoja, laadukkaasti tehtyjä vaatteita, joissa on uniikkeja detaljeja. Itselläni on esimerkiksi ystävältäni ostettu vanha Burberryn trenssitakki, joka on luultavasti ollut joskus jonkun vanhan herrasmiehen käytössä. Siinä on sisäpuolella syvä tasku, jossa on käsitykseni mukaan kannettu ennen sanomalehteä.

Toivoisin, että käytettynäkin ostettaessa kiinnitettäisiin huomiota laatuun ja huollettavuuteen. Kaikki ostokset ovat kuitenkin aina viestejä myyjälle: jos jotkut vaatteet liikkuvat hyvin, niin niitä otetaan lisää. Välillä mietin, että vielä hetki sitten olimme (ja olemme toisinaan edelleen) hurahtaneita pikamuodin suurkulutukseen, niin onko käytettynä ostamisesta nyt tullut samanlainen juttu ja määrä korvaa laadun. Molempia ainakin yhdistää matalan kynnyksen ostopäätös monesti huokean hinnan vuoksi, vaikka tietenkin on aina parempi ostaa tavaraa, joka on jo olemassa ja taata sille näin pidempi käyttöikä.

Monissa second hand -liikkeissä näkee myynnissä jonkun viime viikolla ostamaa tavaraa. Kun ihmiset ostavat näitä vaatteita, niin ostaako sitten sen vaatteen myyjä taas lisää ja kierrättää näin jatkuvasti vaatekaappiaan? Tämä on aiheena hyvin monisyinen enkä itsekään aina tiedä, miten mielipiteeni muodostaisin. Yleisesti olen kuitenkin iloinen, että käytetyn ostamisesta on tullut helposti lähestyttävämpää.

Mistä teet parhaimmat kirppislöydöt?

Käyn kirppareilla aika usein ajanvietteenä ja lomilla Suomessa, koska rakastan käyskennellä ympäriinsä vailla päämäärää ja tutkia vanhoja tavaroita ja vaatteita. Pyrin ostamaan kuitenkin koko ajan harkitummin käytettyäkin, enkä esimerkiksi pelkästään sen takia, että satun löytämään jonkin hienon asian muiden ei-niin-kivojen juttujen joukosta. Yritän pitää mielessäni mahdollista ostoslistaa, etten ostaisi kauheasti sen ulkopuolelta juuri edellä mainitusta syystä. Siitä tulee helposti aarteen etsimisen ja löytämisen ilo ja siitä taas se ”pakko ostaa” -tunne.

Kierrätyskeskuksista ja Konteista olen bongannut joidenkin vanhojen suomalaisten vaateyritysten tuotteita, jotka näyttävät edelleen tosi freeseiltä, ja joista näkee, että niiden kunnostus on vaateharjalla harjaamisen tai lahkeiden lyhennyksen päässä. Yleisesti tykkään ajatuksesta, että joku yritys on joskus keskittynyt tietyn tuotekategorian valmistamiseen, esimerkiksi vain kenkiin, nahkavaatteisiin tai neuletuotteisiin. Mutta hyviä löytöjä voi oikeasta tehdä mistä vaan, vaikka roskalavalta, jos pitää silmät auki ja pysyy tiukkana omien laatuluokitustensa suhteen.

Helsingistä voisin mainita esimerkiksi Kallion Pieni Sydän vintage / second hand -liikkeen. Tunnen omistajan Tiian töiden kautta, ja tykkään monista hänen 80- ja 90-lukujen vaatteistaan, joita hän on etsinyt itse muun muassa ympäri Suomea. Hän tietää materiaaleista ja osaa usein kertoa vaatteen alkuperästä ja taustoista kysyttäessä. Liputan tälläisen asiantuntijuuden ja intohimon puolesta ja asiakkaanakin toivon, että myös käytettyä ostaessa itse ostokokemus olisi merkityksellinen.

Arkivén vastaukset Gemman vaatehuollon ikuisuuskysymyksiin

Mustiin vaatteisiin ilmaantuu helposti vaaleaa nukkaa ja muuta likaa. Miten ne saisi pysymään siistinä?

Tämä on varmaan vaatehuollon top 3:ssa suurin päänvaiva ihmisillä ja itsekin todellakin samaistun! Vaateharjan ja vesisuihkeen kombo on aivan lyömätön varsinkin tummille vaatteille. Eli vaikka silloin kun olet pukenut vaatteet jo päällesi, voit suihkutella ensin vettä sumutepullolla pintaan ja sen jälkeen harjata reippaasti läpi. Kosteana pöly ja irtokarvat tarttuvat paremmin harjaksiin kiinni ja se toimii samalla ikäänkuin kevyenä pesuna ja puhdistaa samalla esimerkiksi kevyet meikki- tai deodoranttitahrat, joita helposti tulee vaatteita päälle pukiessa. Helppo tapa siis myös auttaa pidentämään vaatteiden pesuväliä.

Luonnonharjaksinen vaateharja on hellävarainen ja sillä voi harjailla niin usein kuin tuntuu siltä. Olen itse huomannut, että kun harjaamisesta on tullut huomaamatta rutiini ja harjasta vaivaton apuväline, tulen ylläpitäneeksi vaatteen kuntoa kuin itsestään sitä sen enempää ajattelematta ja silloin vaate ei monesti edes päädy missään vaiheessa sellaiseen super nuhjuiseen kuntoon.

Käytän paljon farkkuja, mutta ainakin minulla niihin tulee helposti polvipussit jo parin käyttökerran jälkeen. En haluaisi kuitenkaan pestä farkkuja niin usein. Onko jotain konstia, miten polvipussien muodostumisen voisi estää tai miten niistä pääsisi eroon muuten kuin pesemällä?

Tunnistan tämänkin ongelman omasta vaatekaapistani. Olen kehittänyt itselleni pieniä, nopeita rutiineja vaatehuollossa, joiden avulla vältyn yleensä niiltä perusteellisemmilta operaatioilta, kuten pesulta. Farkut laitan joka kerta käytön jälkeen roikkumaan henkarille tai tuolin karmille, jotta ne saavat levätä ja oieta siinä. Jos niihin on muodostunut päivän aikana polvipussit ja syviä ryppyjä polvitaipeiden kohdalle, höyrytän ne vaatehöyrystimellä sileiksi. Höyry myös puhdistaa niitä. Lopuksi jätän ne avoimen ikkunan luokse roikkumaan ja tuulettumaan. Silittäminen raudalla toimii myös, mutta itse olen siihen yleensä liian laiska. Nämä pienet stepit ovat yleensä mukavia tehdä heti käytön jälkeen, jotta farkut ovat sitten heti valmiina seuraavalla käyttökerralla. Polvipussien totaalista ehkäisyä käytössä en ainakaan istumatyöläisenä ole vielä osannut ratkaista!

Miten t-paidat saisi pidettyä valkoisena? Puuvillan tuotanto kuluttaa paljon luonnonvaroja, joten haluaisin ostaa uusia paitoja mahdollisimman harvoin. Tuntuu kuitenkin, että valkoiset paidat menettävät valkoisuutensa ja ”harmaantuvat” melko nopeasti? Oletteko löytäneet jonkun hyväksi havaitun luonnollisen keinon valkaista?

Olen oman käytön myötä sekä muutamien alan asiantuntijoiden vinkistä kokeillut käyttää valkoisten puuvillapaitojen kanssa korkeampia pesulämpötiloja. Minulla on ollut esimerkiksi Arela-merkin valkoinen, tyköistuva, puuvillainen t-paita nyt yli kaksi vuotta aktiivisessa käytössä eikä siihen ole vieläkään pinttynyt keltaisia laikkuja kainaloihin. Pesulapussa suositellaan 60 asteen pesua ja pesen sen yleensä vähintään 40 asteessa. Pesujen välillä tuuletan sitä ahkerasti. Aikaisemmin vastaavien vaatteiden kohdalla kellastumat saattoivat tulla jo kuukaudenkin aktiivisen käytön jälkeen, vaikka deodoranttini ja pyykinpesuaineeni ovat pysyneet samoina.

Olen siis tullut siihen lopputulokseen, että koska puuvillan tuotanto kuluttaa paljon muunmuassa vettä, pyrin hankkimaan puuvillaiset vaatteeni harkitusti ja yritän saada ne kestämään käytössäni mahdollisimman pitkään. Konepesussa se tuntuu vaativan ainakin välillä korkeamman lämpötilan puhdistuakseen kunnolla ja väljemmin täytetyn koneen, mutta näin ainakin perus t-paita on pysynyt hyvänä käytössäni pitkään eikä minun ole tarvinnut ostaa korvaavia tilalle.

Koen siis, että valkoisen puuvillaisen t-paidan pesu korkeammassa lämpötilassa on ainakin silloin tällöin perusteltua, jotta lika ja hiki eivät pidemmässä juoksussa pinty kiinni. Luonnollista, tehokasta keinoa en ole vielä itse pahasti kellastuneisiin kainalokohtiin löytänyt, joten siksikin pyrin enemmän ennaltaehkäisyyn.

Noin muuten valkoiset kannattaa aina pestä erillään muiden värisistä, ettei pyykkiin eksy edes pienen pientä tummaa sukkaa. Pyykkietikkaa tykkään myös itse käyttää huuhteluaineen sijasta!