Kylässä ruokakirjailija Tara Junkerin keittiössä
Kylässä-juttusarjassa kurkistamme inspiroivien ihmisten koteihin ja työhuoneisiin. Juttelimme ruokakirjailija ja ravitsemustieteilijä Tara Junkerin kanssa aamukahvien äärellä syömisen sosiaalisesta tärkeydestä ja ruskean voin ihanuudesta. Tara jakoi Gemmalle myös syksyisen sienitartarin ohjeensa.
Tutustuin Taraan vuosia sitten, kun olimme molemmat samaan aikaan töissä kahvilassa. Vaikka olen itsekin hyvin kiinnostunut hyvästä ruuasta, Taran tietämys ruuasta ja ravinnosta on ihan toisella tasolla. Taran intohimo ruokaan näkyy myös hänen kotonaan: asunto on kirjaimellisesti täynnä ruokaa lattiasta kattoon. Kirjahyllyt notkuivat keittokirjoja, makuuhuoneen lattiat olivat täynnä mökkireissuilta kerättyjä sieniä ja keittiötuolin selkänojalta roikkui valkosipulinippuja. Olen kuolannut Taran reseptejä jo pitkään hänen instagram-tilillään ja halusin tehdä hänestä haastattelun, jotta pääsin utelemaan lisää hänen ruokavinkkejään.
Tara on ollut kasvissyöjä viimeiset viisi vuotta ja hän kokkaa mieluiten ”unohdetuista” suomalaisista raaka-aineista.
Me tunnetaankin jo kahvila-ajoilta, mutta kerro vielä omin sanoin kuka olet ja mitä kaikkea olet tehnyt ruuan parissa?
Olen koulutukseltani ruoka- ja ravitsemustieteilijä. Olen tehnyt töitä ruuan parissa jo 14-vuotiaasta saakka, jolloin kirjoitin ruokablogia. Myöhemmin olen alkanut kirjoittaa myös ruokakirjoja ja tänä syksynä ilmestyi kolmas ruokakirjani. Kirjojen kirjoittamisen lisäksi vedän myös erilaisia ruokakursseja ja -luentoja. Ruokafilosofiani perustuu pitkälti siihen, että nostan luovilla tavoilla uudestaan esiin vanhoja unohtuneita kotimaisia raaka-aineita, esimerkiksi kyssäkaalia ja naurista.
Mistä innostuksesi ruoka-alaan on alkanut? Syötiinkö teillä lapsena hyvin?
Se tulee hyvin vahvasti kotoa: meillä oli aina jotain uusia ruokia ja ruokalehtiä lojui kaikkialla. Äitini teki kaikki vauvaruuatkin alusta asti. Vielä tänäkin päivänä puhumme jatkuvasti ruuasta myös perheen kesken ja vaihdamme keskenämme hyviksi havaittuja reseptejä.
Kuulostaa ihanalta! Ruoka tuo hyvin myös perheen yhteen.
Todellakin! Uskon vahvasti siihen, ettei kyse ole vain ruuasta ja siitä, että syö hyviä ruoka-aineita. Sosiaalisella aspektilla on myös valtava voima ja ihmiset kokoontuvat usein ruuan äärelle. Esimerkiksi keväällä monet pitivät ystäviensä tai perheensä kanssa yhteisiä lounaita tai illallisia zoomissa. Terveys on myös turva ja nyt myös pandemia-aikoina on selkeästi nähtävissä, että ihmiset kääntyvät ruuan puoleen. Esimerkiksi BBC:n ruokasivuilla oli kävijöitä 600 prosenttia enemmän kevään lockdownin aikana Iso-Britanniassa.
Minulle ravintoasiat eivät ole se kaikkein tärkein ja kiinnostavin asia ruokamaailmassa, vaan enemmänkin ruuan tuoma onni. Erityisesti naisille ruoka saattaa myös tuoda paineita. Toivon, että ruoka toisi enemmän iloa ihmisille ja olisi juuri se turva, mikä se voisi olla.
Taran makuuhuoneen lattiat oli vuorattu mökkireissun sienisaaliilla, joka odotti kuivatusta.
Julkaisit syksyllä kirjan Kasviksia viikon jokaiselle päivälle, onneksi olkoon uudesta julkaisusta! Kerro vähän lisää, millaisia reseptejä siihen on koottu?
Tuntuu, että tämä on henkilökohtaisin kirja tähän mennessä. Se jakaantuu neljään osaan. Kirjan pisin luku on helpot ja nopeat arkireseptit. Sitten on pienet annokset, joita tykkään itse syödä ja joita näkee paljon ravintoloissakin tällä hetkellä. Vaikka monet tykkäävät nopeista resepteistä, itse kuitenkin rakastan ruuanlaittoa, joten en voinut olla tekemättä kirjaa ilman reseptejä, jotka kaipaavat hieman enemmän vaivannäköä, mikä on kirjan kolmas luku. Viimeinen luku on tietysti jälkkärit ja leivonta.
Aiemmat kirjani ovat käsitelleet paljon suolistoflooran tärkeyttä, ja vaikka tässä ei olekaan samanlaista faktaosiota, reseptit rakentuvat kuitenkin pitkälti samanlaisen ruokavalion ympärille: paljon kotimaisia kasviksia ja kuituja.
Mikä olisi paras vinkkisi siihen, miten perusarkiruoasta saa pienellä vaivannäöllä kiinnostavampaa?
Kun kerran jaksaa paahtaa pähkinöitä, siemeniä tai leivänmuruja tai tekee jonkun hyvän öljyn, kuten valkosipuli- tai yrttiöljyn, nämä ainekset kestävät kauan ja niillä on helppoa upgreidata yksinkertaisiakin annoksia. Jos paistaa vaikka omeletin, voi ripotella lopuksi sen päälle vähän siemeniä ja lorauttaa kastiketta. Se tuo helpolla tavalla luksusta arkeen.
Keittiön hyllyillä on kirjojen ja astioiden lisäksi muun muassa kuivattuja kanterelleja ja suppilovahveroita, fermentoitua valkosipulia, suolasitruunoita ja pikkelöytyjä viidakkokurkkuja sekä kuivattuja mustaherukanlehtiä, joita Tara käyttää teessä.
Mikä innostaa sinua ruokamaailmassa juuri nyt?
Olen töissä tällä hetkellä työväenyliopistolla opettajana ja saan perehtyä eri aiheisiin kunnolla joka viikko. Yksi jo pidempään nousussa ollut buumi on fermentointi, mutta samaan aikaan monet ihmiset näkevät sen edelleen hankalana enkä usko, että se tulee joka kotiin. Yksi isompi suuntaus ruokamaailmassa on leppoisampi näkemys ruokaan. Ja ruskistettu voi! Se on selkeästi nousussa ja sitä voi käyttää esimerkiksi mausteena. Opiskelen ravintotiedettä ja opettajat ovat tosin sanoneet, että se on pahinta mitä maailmalle on tapahtunut. Itse epäilen kuitenkin, että professorit eivät vain ole itse maistaneet sitä. En usko, että ruskistettua voita voisi maistamisen jälkeen enää vihata, se maistuu aivan maagiselta!
Onko sinulla jakaa joku ruoka-vinkki nyt näinä erityisinä aikoina?
Ehdottomasti se, että kutsuu kavereita käymään ja tekee yhdessä ruokaa! Teimme eilen esimerkiksi kavereideni kanssa yhdessä dumblingseja. Suosittelen kutsumaan vieraita kylään matalalla kynnyksellä. Pieniä annoksia voi tehdä valmiiksi, syödä niitä ja juoda vähän viiniä samalla kun pääruoka valmistuu.
Sain Taran suostuteltua jakamaan vielä uudesta kirjastaan jonkun suosikkireseptinsä ja saimme luvan julkaista ihanan sienitartarin ohjeen.
Sienitartar
10 min, kahdelle
150 g kuningasosterivinokkaita
100 g enoki-sieniä eli talvi-juurekkaita
75 g voita
2 tl soijakastiketta
1 kananmunankeltuainen
½ dl (25 g) raastettua parmesaania
+ mustapippuria
1. Viipaloi kuningasosterivinokkaat ohuelti ja irrota enoki-sienet toisistaan.
2. Sulata voi pannulla ja lisää sienet ja soija. Paista sieniä kovalla lämmöllä kunnes ne ruskistuvat. Siirrä tarjoilulautaselle.
3. Erota kananmunasta keltuainen (säilytä valkuainen jääkaapissa ja hyödynnä esimerkiksi omeletissa). Aseta raaka keltuainen sienten keskelle, lisää parmesaani ja mausta mustapippurilla.
