Linda Peltola: Natuviinilähettiläänä

Kurkkaus natuviinien eli luonnollisten viinien maailmaan.

Rakentamassa lisää viinikulttuuria Helsinkiin

Järjestin ystäväni kanssa puolen vuoden ajan tastingtapahtumia, joissa jaoimme tietoa viineistä ja viinien maistelusta. Tapahtumien keskiössä olivat itse viinit, ja niiden nauttiminen yhdessä ihmisten seurassa. Viinihuone oli kuin olohuone, jossa olimme kaikki yhdessä rakentamassa lisää viinikulttuuria Helsinkiin.

Olin työskennellyt viinien parissa erilaisissa tehtävissä, sekä maahantuonnin parissa, että viinibaarissa Pariisissa. Intohimoni juuri natuviineihin on perittyä vanhemmiltani, jotka kuusi vuotta sitten lopettivat työnsä ja muuttivat Italiaan perustaakseen Vino Nostrumin – italialaisiin natuviineihin keskittyneen maahantuontiyrityksen.

Mielestäni on tärkeää tuoda esiin alan artesaanitekijöitä, jotka kamppailevat isompien viinituottajien jaloissa, tehden asioita intohimolla ja rakkaudella. Sen lisäksi, että minulle oli mieluista puhua tastingeissa pientuottajuudesta, sain paljon kommentteja omasta roolistani ”natuviinilähettiläänä”. Jossain vaiheessa iltaa, päädyin aina saarnaamaan ihmisille siitä, miksi juoda natuviinejä, ja mikä tekee niistä niin mahtavia.

Haluan myös rikkoa yleistä ongelmallista käsitystä siitä, että oli kyseessä mikä tahansa viini, se olisi todennäköisesti alkoholijuomista aina se puhtaampi, parempi ja terveellisempi vaihtoehto. Muistuttelen usein konventionaalisten viinien ‘conventional wine’, eli niin sanottujen teollisten viinien sisällöstä, ja siitä, miten kyseiset viinit eivät välttämättä edes sisällä itse viinirypälettä laisinkaan. 

Tässä vieraskynässä haluan jatkaa puhettani natuviineistä, lisätä tietoisuutta niistä ja vielä lopuksi antaa muutamia vinkkejä! 

Natuviinit eli luonnolliset viinit

Tykkään aloittaa puheeni aina sillä, mitä viini on, mistä se on peräisin, ikään kuin palata takaisin juoman juurille, sillä sitä natuviinit ovat. 

Viini on fermentoitua rypälemehua – näin hyvin tyhjentävästi kuvailtuna. Natuviini puolestaan on ainoastaan puhdasta fermentoitua rypälemehua (fermentointi eli käyminen). Tarkoittaen sitä, että natuviinit eivät sisällä mitään lisättyjä ainesosia, ja ne ovat ainoastaan luonnollisin menetelmin tuotettua viiniä. Nimensäkin mukaisesti natuviini eli ‘natural wine’ on luonnollinen viini. 

Tunnetusti jo antiikin kreikkalaiset nauttivat tätä nautinnollista pyhää juomaa, ja todennäköisesti harjoittivat samalla jo aikaisemmin Gemmassa esille tullutta Halaraa. Mikäs sen ihanampaa, kuin harrastaa joutenoloa nautinnollisen viinin parissa. Mutta voi kuulkaas, mikä pyhäin juomain häväistys, jos Dionysos, roomalaisille Bacchuksena tunnettu, viinin jumala saisi vihiä näistä meidän teollisesti tuotetuista rypälemehuista, jotka voivat sisältää mm. kumia ja muita ihmiskropalle, ja varmasti jumalalliselle kehon ilmentymällekin vieraita ainesosia.

Luomuviinit vs. Natuviinit

Myös luomuviineissä sallitaan erilaisten lisäaineiden käyttö. Tämän vuoksi luomusertifioidut viinit eivät ole yhtä kuin luonnolliset viinit. Haasteena on myös yleinen harhakuvitelma siitä, että kaikki viinit ovat luonnollisesti tuotettuja. Luonnonmukaisen menetelmän mukaan valmistettujen viinien ainesosaluettelo on lyhyt. Toki on olemassa luomuviinejä, joissa ei ole lainkaan lisäaineita, mutta niiden tunnistaminen on hankalaa, sillä ei ole olemassa lainsäädäntöä koskien sitä, että viinipullojen kyljessä tulisi olla listaus sen sisältämistä ainesosista. Etiketit eivät anna muuta informaatiota, kuin sulfiittien määrän. Tämäkin on usein puutteellinen tieto, sillä usein puuttuu tieto siitä, ovatko sulfiitit luonnollisia vai lisättyjä.

Valveutunut kuluttaja valitsee siis mielummin luonnollisen viinin eli natuviinin luomuviinin sijasta.

Luonto ottaa ohjat

Natuviinit eivät sisällä lisäaineita, joilla käsitellään mm. viinin väriä, struktuuria ja makua. Luonnollisin menetelmin tuotetun viinin valmistustekniikat ja käymisprosessi tapahtuu alusta loppuun luonnollisesti, eli juuri niinkuin sen kuuluukin mennä, eikä se vaadi teollisten menetelmien sekaantumista. 

Natuviinien valmistus keskittyy isolta osin viinitarhoilla työskentelemiseen, kun taas konventionaalisten viinien tuotanto siirtyy kellarissa työskentelyyn. Tämä on sanomattakin selvää, jos tulee tuottaa nopealla tahdilla satoja tuhansia – miljoonia pulloja vuodessa, valmistusprosessia on mahdotonta saattaa loppuun ilman lisäaineita ja teollisia menetelmiä. Viinin valmistus onkin jo tässä kohtaa ennemminkin kemistintakin vaativaa työtä, eikä enää luonnossa käsillä työskentelemistä.

Makumaailma natuviineissä avartuu ja eri makujen kirjo on päätä huimaava. Natuviinit ovat yllätyksellisiä viinejä, sillä niissä ei pyritä samalla tavalla mihinkään tiettyyn makuun, mikä konventionaalisissa viineissä usein on tarkoituksena, säilyttää sama tuttu turvallinen maku, mikä pitää kuluttajat tyytyväisenä. 

Natuviineissä taas luonto ottaa ohjat. Sato voi mennä pilalle herkemmin, kun viinitarhoissa ei käytetä synteettisiä myrkkyjä, jotka suojaavat rypäleitä pilaantumiselta. Jokainen vuosikerta on erilainen. Se on luonnollista ja ihanan arvoituksellista, sillä niin sen kuuluukin olla.

Konventionaalisten viinien valmistuksessa viinitarhoissa käytetyt myrkyt tappavat rypäleiden luonnollisia ominaisuuksia, minkä vuoksi rypälemehu ei ala käymään itsestään ja tämän vuoksi valmistusprosessi on riippuvainen teollisista hiivoista, kun rypäleen kuoressa olevat luonnolliset säilöntäaineet ovat hävinneet. 

Elottomassa maaperässä kasvavien heikkolaatuisten rypäleiden rakenteellisia- ja makuominaisuuksia parannellaan lisäämällä viiniin mm. makeutusaineita, väriaineita, kirkastusaineita, hapokkuutta ja tanniineja… Lista voi olla usein hyvinkin masentavan pitkä.

Käymisprosessiin ei puututa

Luonnollisten viinien käymisprosessiin ei puututa, puhutaankin luonnollisesta fermentoitumisesta ‘natural fermentation’. Verraten konventionaalisiin viineihin, käymisprosessi voi mennä pieleen artesaaniviinitekijöillä helpommin jo sen vuoksi, kun käyminen tapahtuu alusta alkaen täysin luonnollisilla hiivoilla. Käytännössä käymisprosessi onnistuu, jos olet onnekas. 

Luonnollisessa käymisprosessissa ei kontrolloida lämpötilaan kellarissa, viinit fermentoituvat tynnyreissä, kun lämpötila nousee. Joskus natuviineissä voikin maistaa makeutta, joka usein tulee siitä, kun luonnollinen hiiva ei ole polttanut kaikkia sokereita. Polttamatta jäänyttä jäännössokeria ‘residual sugar’ voi siis jäädä luonnolliseen viiniin.

Uusi aalto

Vielä palatakseni viinin valmistuksen perinteisiin, kun puhutaan natuviineistä trendikkäinä juomina, oikeastaan natuviinit ovat vain ‘uusi aalto’, jossa palataan takaisin viinin tuotannon juurille. Se missä kohtaa tuotanto muuttui ja asiat niin sanotusti menivät pieleen, oli kapitalismin tuottamaa suuruuden hulluutta, jolloin asioita täytyi saada nyt ja heti ja paljon. 

Luonnollisin menetelmin valmistettua artesaanitekijöiden viiniä on mahdollista tuottaa noin muutamia tuhansia pulloja vuodessa. (Puhutaan ihan maksimissaan kymmenistä tuhansista, jonka jälkeen kyseessä ei ole enää pientila artesaanituottaja.) Tämä on se mihin luonto kykenee ilman teollista väliintuloa. Eli, kun on haluttu tehdä viiniä suuria määriä nopealla tahdilla, ollaan siirrytty keinotekoisiin ja teollisiin menetelmiin.

Ihan vaan vertailun vuoksi, kävin Wikipedian tiedonlähteessä tarkastamassa, missä lukemissa ollaan esimerkiksi aikaisemmin esiin tulleen Moët et Chandon (LVMH) tilan vuosittaisessa pullotuotannossa: 28 000 000. Kaksikymmentäkahdeksanmiljoonaa pulloa vuodessa.

Jo pelkästään natuviinien puhtaus ja luonnollisuus on mielestäni kiinnostavaa, mutta kun vielä pääsee oikeasti niiden makuun, viineistä irtoaa luonnollisten ja maanläheisten makujen kirjo, mikä tekee viineistä yllätyksellisiä.

Tämä vieraskynä oli lyhyempi katsaus näihin kerrassaan hurmaaviin viineihin, ja tarkoituksena oli tuoda esiin enemmän tietoa valmistuksesta ja siitä kuinka ne eroavat konventionaalisista viineistä. Natuviinien lisäksi voisi puhua vielä biodynaamisesta tuotannosta, jota en tässä tekstissä lähtenyt avaamaan. Tärkeää mielestäni oli kuitenkin tuoda esiin myös mikä on luomuviinin ja luonnollisen viinin ero, mikä usein myös arveluttaa kuluttajia. 

Minuun saa olla toki yhteydessä ja voidaan keskustella aiheesta lisääkin vaikka viinilasillisen äärellä!

Mieleenpainuvimmat natuviinit

Etnella Kaos Rosso, vintage 2016, Punainen 
Monteversa Primaversa, vintage 2016, PetNat 
Franco Terpin Quinto Quarto Bianco, vintage 2018, Oranssi viini

Parhaat ravintolat, baarit ja kahvilat Helsingissä

Basbas: Valtava natuviinikokoelma ja oma suosikkini, jos haluan illalla tunnelmalliseen, jopa viinikellarimaiseen ympäristöön nauttimaan hyvistä viineistä.
Jackie: Torstaisin Jackien aperitivolle natuviiniä nauttimaan!
Way: Tänne vaikka lounastreffeille, ja terassille kaveriksi jokin aurinkoisen kupliva petnat.
Muita suosikkeja: Grön, Harju8, Nolla, Postbar, Spis, Wino, Young hearts 
Uusia tulokkaita: We Got This*, Anima*

*Tykkään erityisesti siitä, että Helsinkiin on avattu lisää kahvila + viinibaareja!

Kiinnostavat maahantuojat

Vino Nostrum: Suomessa ja Ranskassa toimiva italialaisten natuviinien maahantuoja.
Let Me Wine: Suomalainen natuviinien maahantuoja.
Vinkki: Helsingissä toimivan Let Me Wine – maahantuojien natuviinejä saa nykyään myös valikoiduista Alkoista.

Vieraskynän kirjoittaja Linda Peltola on kolmen maan kansalainen, jonka veressä virtaa eteläeurooppalainen viinikulttuuri. Linda on työskennellyt viinien parissa niin Suomessa kuin Ranskassa jakaen viinitietouttaan tastingeissa ja syventänyt osaamistaan viinibaarissa Pariisissa. Linda toivoo, että suomalainen viinikulttuuri voisi saada uudenlaisen eteläeurooppalaisen tuulahduksen, jolloin viiniä voisi nauttia lounaalla ystävän kanssa keskipäivällä tai vaikka aloittaa jokainen aamu kuplivalla kuten eräs italialainen viinintekijä. Lindan viinivinkkejä voi seurata Instagrammissa: @glou_gout ja @bimbalinda.

Teksti: Linda Peltola
Kansikuva: Kansallisgalleria. Viinimaljaa kohottava Bacchus, 1600-1699, tekijä ei tiedossa.
Kuvat Lindasta: Gretel Kivioja